Haimoon kyläyhdistyksen järjestämä kaavailta veti paikalle runsain määrin kylän väkeä, paikalla oli yli 80 osallistujaa ja etäyhteyksien kautta kymmenkunta lisää. Suuret kiitokset Petri Pekkanen etäyhteyksien järjestämisestä! Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Susanna Tiirikainen toivotti väen tervetulleeksi tilaisuuteen, jota Mikko Lasanen kyläyhdistyksen nimittämänä yhteyshenkilönä kunnan suuntaan luotsasi. Paikalla oli myös elinvoimalautakunnan puheenjohtaja Petri Lehtiranta sekä Tervalammen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leevi Pursiainen.
Mikko Lasanen kävi läpi lyhyen esityksen kautta, mistä kaava-asiassa on kyse (esitys löytyy täältä: https://1drv.ms/p/s!AoNUk6o0Mki3ivhTUw4oD9RH1HDK4Q?e=dShChf ja tähän kalvosettiin tehdään päivityksiä kaavatyöryhmän tapaamisten pohjalta, eli se päivittyy). Nostona tässä kuvakaappauksina tärkeimmät huomiot, jotka nostettiin esiin keskustelutilaisuudessa:
Keskustelu oli vilkasta ja kuultiin monenlaisia kannanottoja. Kaava-asiassa kyse on Haimoon kylän elinvoimasta, koulun pysymisestä ja kiinteistöjen arvosta.
Koulun oppilasmääräennustetta pidettiin huolestuttavan alhaisena jo nyt, eikä kehityssuunta näytä kovin hyvältä. Jos Haimoossa halutaan pitää koulu, on selvää että tarvitsemme lisää lapsiperheitä ja lapsia kyläämme. Keskustelussa sivuttiin myös nykyisten oppilaaksiottoalueiden mielekkyyttä, sillä osa haimoolaisiksi itsensä mieltävistä kuljetetaan Kirkonkylälle kouluun. Tästä asiasta lähetettiin viestiä kuntapäättäjille, että oppilaaksiottoalueita voisi olla hyvä tarkastella tässä yhteydessä. Todettiin, että asia ei välttämättä olennaisesti tuo lisää oppilaita Haimoon kouluun, mutta asiaa on syytä pitää mielessä päätöksenteossa.
Keskustelussa pohdittiin myös sitä, että miten paljon asukkaita ja lapsia pitäisi saada lisää, jotta koulun säilyminen voitaisiin varmistaa – ja että millaisella väkimäärällä Haimooseen voitaisiin saada esimerkiksi oma kauppa. Mikäli kauppaa tänne toivotaan, sen paikka tulisi merkitä kaavaan.
Uusien asukkaiden saanti on kylälle ja etenkin koululle erityisen tärkeä asia. Siksi osayleiskaava olisi hyvä saada prosessina mahdollisimman sujuvasti maaliin, sillä uusien asukkaiden tarve on suuri jo nyt – kaavan valmistelu vie aikaa, samoin mahdollinen tonttien myynti ja niille rakentaminen, eli vie aikansa, ennenkuin esim. uusia oppilaita kouluun tämän myötä saadaan. Mikäli osayleiskaavasta valitetaan, prosessi pitkittyy ja koulun kannalta sillä voi pahimmassa tapauksessa olla kohtalokkaat seuraukset (kuten Tervalammella on tapahtunut).
Tahtotilana tilaisuudessa oli selvittää, että minne kylässä halutaan tonttivarauksia tehdä ja asuntoja rakentaa sekä minne niinkään ei. Keskusteluissa esitettiin, että hyvä tavoite olisi kasvattaa asumistiheyttä hieman läpi kylän, eikä niinkään yksinomaan vain koulun läheisyydessä. Avaruutta ja peltomaisemia arvostetaan syinä, joiden vuoksi maalle on muutettu, vaikka kylän elinvoiman säilyttämisen tärkeyskin ymmärrettiin. Todettiin, että on hyvä muistaa, että kaava-asian etenemisestä riippumatta naapurin tontille rakentamista ei voi kukaan estää, jos asianmukaiset luvat on kunnasta saatu.
Leevi Pursiainen kertoi kokemuksia Tervalammen kyläkaavan osalta ja mainitsi että Haimoolla kävi tuuri, kun sai Rambollin toteuttajaksi kaava-asiassa. Hän kertoi, että jos kyliin halutaan kevyen liikenteen väyliä, niin maanomistajien suopeus on nopein ja helpoin tapa saada asiaa etenemään (kunta ostaisi maata riidattomasti), toki vaihtoehtona voi olla myös pakkolunastukset. Hän kuitenkin painotti, että se, että kyläkaavaan merkittäisiin kevyen liikenteen väylät näkyviin EI vielä automaattisesti tarkoita sitä että kunta niitä alkaisi rakennuttaa, vaan se vaatii erillisen päätöksentekoprosessin kunnassa. Mikäli kevyen liikenteen väyliä ei kaavassa ole, niitä ei siihen myöhemmin enää saada, eli varaus voi silti olla järkevää tehdä tässä yhteydessä. Hän piti Tervalammen ja Haimoonkin osalta koulun läheisyyttä luotevimpana kehityskohteena tonttikaavoille.
Petri Lehtiranta komppasi Leevin sanomaa kevyen liikenteen väylien merkitsemisen tärkeydestä kyläkaavassa.
Vihtijärven kyläkaavan osalta todettiin, että se sijaitsee pohjavesialueella, jolloin heidän kyläkaavassaan on huomioitava vesi- ja viemäriverkko. Haimoota tämä asia tuskin koskee niin laajasti, että sitä kaavassa huomioitaisiin.
Seuraavaksi keskustelussa nousi esiin emätilatarkastelu, jossa tarkasteluvuodeksi on tulossa vuosi 2000. Jos kaavassa on merkinnät myytävistä tonteista emätila-alueilla, se ei vielä tarkoita sitä, että maata olisi pakko myydä, vaan se mahdollistaisi ja nopeuttaisi myyntiprosessia, sillä rakennuslupaprosessi olisi automaattisempi (eikä enää vaatisi poikkeuslupaprosessia).
Keskustelussa myös kyseenalaistettiin kaava-alueen karttarajausta. Se vaatinee hivenen täsmennystä ja selkeytystä. Tupakkiaron poisjäänti selittyy mahdollisesti sillä, että se on pohjavesialuetta.
Tuulivoimaan kaava ei ota kantaa millään tavoin. Aurinkovoimaan liittyviä asioita pohditaan kunnassa suuremmassa mittakaavassa, eikä se koske kaavaa sinällään mitenkään.
Vanhan koulun kohtalo herätti myös vilkasta keskustelua. Tällä hetkellä se on alueena kouluna, kyläkaavassa se voisi ehkä olla jotakin muuta, joka paremmin mahdollistaisi tilan uudelleen käyttöä.
Kirtelässä olevista kunnan omistamista maista keskusteltiin lyhyesti, näissä ei ilmeisesti tällä hetkellä ole rakennusoikeutta, mutta kunnan näkökulmasta tulisi olla. Maapohja ei kuitenkaan välttämättä tue tätä asiaa. Näiden tonttien myynneistä on joskus puhuttu, mutta vastustustakin asialle löytyy kylänväen keskuudesta.
Tammenkallion maaston kunnioittaminen nousi esiin ja sen säilyttämistä osa piti erittäin tärkeänä.
Keskustelussa pohdittiin myös sitä, että miten taajaa mahdollinen asutus tulisi kaavan myötä olemaan ja todettiin että Haimoosta ei haluta uutta ”Otalampea”. Tämä tuskin on kaavan tarkoituskaan, vaan kyllä Haimoon on tarkoitus kaavan myötäkin pysyä haja-asutusalueena ja maalaismaisemien säilyä mahdollisimman hyvin. Petri Lehtiranta totesi, että Haimooseen ei ole tulossa yhtään rivitaloa ja että tahtotilana on pitää Haimoon kylä elinvoimaisena ja säilyttää koulu tulevaisuudessakin.
Haimoon osalta kyseessä on nyt osayleiskaava, Otalammella on tehty asemakaava, näissä asioissa on erilaiset määräykset tonttien ja rakentamisen osalta. Tästä syystä Haimoon osayleiskaava ei myöskään vaikuta kiinteistöveroihin, paitsi luonnollisesti uusien tonttien osalta.
Keskustelussa todettiin, että on syytä selvittää erikseen myyntihalukkuutta kylän alueen isoimmilta maanomistajilta. Mikko Lasanen lupasi tätä asiaa selvitellä.
Mikko Lasasen vetämään kaavatyöryhmään valittiin: Jere Pitkänen, Petri Pekkanen, Tarja Ojanne, Juha Heimonen, Pasi Oksa, Tea Hagman, Kari Pitkänen, Raija Kuusisto ja Saku Immonen.
Mikäli haluat osallistua kaavatyöryhmän työskentelyyn, otathan yhteyttä sähköpostitse mikko.lasanen@iki.fi
Keskustelutilaisuus kunnan ja Rambollin kanssa järjestetään 4.5.2023. Tuolloin käydään kaavatyöryhmän keskusteluja läpi, ja jatketaan avointa keskustelua asiasta kunnan edustajien kanssa.
Kunnan nettisivuilta voi löytää kaava-asian käsittelyyn liittyviä lisätietoja: Kaava 0560, Haimoon osayleiskaava – Vihti