Haimoon osayleiskaavasta kiinnostuneille järjestettiin Vihdin kunnan ja Ramboll Oy:n toimesta kyläilta Haimoon koulun ruokasalissa torstaina 4.5.2023 klo 18-20. Paikalle oli saapunut jälleen runsain mitoin kylän väkeä. Kyläillassa esiteltiin kaavoituksen tavoitteita kunnan näkökulmasta ja erilaisia reunaehtoja, sekä kuultiin osallisten näkemyksiä alueen nykytilasta ja kehittämisestä työpajan muodossa.
Kunnan nettisivuilta voi löytää Haimoon kaava-asian käsittelyyn liittyviä lisätietoja: Kaava 0560, Haimoon osayleiskaava – Vihti
Paikalla Vihdin kunnasta olivat kaavoituspäällikkö Suvi Kaski, Teija Liuska-Eloranta ja Laura Pihlajakangas. Ramboll Finland Oy:ltä paikalla oli kaavaa laativa konsultti/projektipäällikkö Juha Riihiranta, Palvelumuotoilija Juho Renvall sekä Nina Uusi-Seppä.
Suvi Kaski avasi tilaisuuden ja kertoi, että Haimoon osayleiskaava on toinen Vihdin strategisen yleiskaavan pohjalta laadittava kyläkaava. Haimoo on merkitty kasvukyläksi ja kaavan lähtökohtana on varmistaa kylän ominaispiirteiden säilyminen, maalaismaisemien arvostaminen on tärkeää vaikka uusia rakentamisen paikkoja etsitäänkin.
Lisätietoja Vihdin strategisesta yleiskaavasta löytyy täältä: Vihdin strateginen yleiskaava – Vihti
Haimoon kyläyhdistyksen nimittämä kaavatyöryhmän vetäjä Mikko Lasanen avasi lyhyesti kyläyhdistyksen aiemmin järjestämän kyläillan keskusteluita ja esitteli valitun kaavatyöryhmän aikaansaaman yhteenvedon kyläläisten yhteisistä toiveista kaavan suhteen:
Sen jälkeen Juha Riihiranta (Ramboll Finland Oy) kävi läpi yleiskaavan lähtökohtia ja kaavoitusprosessia, tarkoitusta ja tavoitteita sekä nimenomaisesti tämän kyläillan tavoitetta: keskustella yhdessä kaava-asioista, jotta kaavatyön valmistelijat saisivat käyttöönsä arvokasta paikallistuntemusta, tietoa ja kokemusta suoraan kyläläisiltä. Kerättyjä tietoja on tarkoitus hyödyntää kaavoituksessa, sillä on Vihdin kunnankin etu on saada laadittua osayleiskaava, johon kyläläiset ovat tyytyväisiä.
Riihiranta kertoi, että kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) kuvataan yleiskaavan laatimisen yhteydessä noudatettavat osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt sekä kaavan vaikutusten arvioinnin periaatteet ja tavat. Hän kertoi, että suunnitelmaa voidaan prosessin aikana päivittää, jos se nähdään tarpeelliseksi.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma löytyy täältä: kaava-0560_haimoon-oyk_-oas_hyv_19122022_kh.pdf (vihti.fi)
Osayleiskaavan suunnittelualue
Alustava osayleiskaavan suunnittelualue on nimensä mukaisesti alustava ja sitä voidaan tarvittaessa muuttaa, kunhan alue pysyy kokonaisuudeltaan tarkoituksenmukaisena. Esim. Tupakkiaron alue puuttuu tästä alustavasta suunnittelualueesta ja sen lisäämistä kaava-alueeseen toivottiin keskusteluissa, joskin kunnioittaen pohjavesialueisiin liittyviä rajoituksia.
Suomen kaavoitusjärjestelmä
Suomessa on käytössä kolmiportainen kaavoitusjärjestelmä, maakuntaliitto laatii maakuntakaavat, kuntien tehtävä on laatia yleiskaavat ja asemakaavat. Valtakunnalliset tavoitteet pitää luonnollisesti ottaa huomioon yleiskaavojen laatimisessa. Haimoon alueelle laaditaan osayleiskaava, jonka tarkoitus on ohjata suoraan rakentamista (eli helpottaa rakentamisprosessia kun poikkeuslupamenettelyä ei enää tarvittaisi).
Muita kaavoitusta ohjaavia seikkoja ovat:
Haimoon osayleiskaavassa on huomioitava seuraavanlaisia määriteltyjä asioita:
Haimoon osayleiskaavan tavoitteet kunnan näkökulmasta:
Mitoitusperiaatteet määrittelevät tulevien rakennuspaikkojen kokoa ja sijoittelua:
Olemassaolevat käyttämättömät rakennuspaikat huomioidaan kaavassa aivan kuten ne on tähänkin asti huomioitu.
Emätilaperiaatteet määrittävät sitä, minne rakennuspaikkoja voidaan sijoittaa:
Kaavatyön aikana laadittavat asiakirjat/selvitykset asetetaan aina esille siten, että niitä voivat kuntalaiset kommentoida:
Yleisökysymyksiä/keskustelua
Lähtökohtaisesti pyritään ohjaamaan rakentaminen pohjavesialueiden ulkopuolelle, vaikka joissakin paikoissa pohjavesialueelle rakentaminenkin on sallittu eikä sitä ole lakisääteisesti kielletty. Jätevesien käsittely ohjaa rakentamista pohjavesialueilla.
Maanomistajien oma tahtotila luovuttaa maataan rakennusmaaksi on loppukädessä ratkaisevin asia. Luonnosehdotuksessakin esitettävät rakennusalueet ovat vielä muutettavissa. Varaus rakentamiselle ei velvoita myymään maata. Jos merkintöjä myytävistä alueista ei tule riittävästi, tasa-arvoinen maanomistajien kohtelu pitää varmistaa.
Poikkeamispäätöksiä on mahdollista hakea päätöksenteon jälkeenkin, joskaan se ei ole toivottavaa. Tavoitteena on pyrkiä tekemään sellainen kaava, että sen voivat maanomistajat hyväksyä ja että merkityt maat ovat rakennuskelpoisia.
Emätilatarkasteluun liittyvä epävarmuus vuosien valinnassa herätti kysymyksiä; vuotta 2000 on käytetty Suomessa mutta sen rinnalla on käytetty vuotta 1959, joka on järjestelmänä monimutkainen ja hieman sekavakin. Olisi parasta, että rakentamista katsotaan vähän pidemmälle kuin vuoteen 2000, jotta varmistuttaisiin maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta. Aika näyttää miten tämä määrittely täsmentyy.
Kaavoitus on erilaisten intressien yhteensovittamista. Sukupolvenvaihdokset suurilla tiloilla saattavat vaikuttaa toiveisiin myöhemmin.
Kulkuväylien parantaminen (pinnoiltaan) voisi toimia houkuttelevana tekijänä kylään muuttamiselle. Turvallisuuskysymykset huolettavat useita kyläläisiä.
Ryhmätyöskentely karttojen äärellä: nykytilanne Juho Renvall (Ramboll Oy)
Viisi pistettä ryhmätyöskentelyyn: tarralapuilla viestejä kaavoitustyön valmistelijoille
Ryhmätyöskentelyn tulokset purettiin läpi vain yleisellä tasolla, näihin palataan tarkemmin seuraavassa keskustelutilaisuudessa syksyllä.
Tärkeimpinä asioina esiin nousivat kyläyhdistyksen työryhmänkin alussa nostamia asioita:
Päällimmäiset nostot keskusteluista:
- Maalaisidyllin vaaliminen on tärkeää, kylämäinen väljyys halutaan säilyttää, vaikka uusien rakennuspaikkojen merkitys kylän elinvoimaisuuden (ja koulun säilymisen) kannalta ymmärretäänkin hyvin
- Kaava-alueen rajaukseen liittyvät seikat, laajennettaisiinko aluetta ainakin Tupakkiaroon ja osittain myös ehkä Selkin puolelle
- Hevostiloja alueelta löytyy paljon ja uusia rakennuspaikkaehdotuksiakin tuli karttoihin jo tässä vaiheessa ihan mukavasti
- Luontoreittien saavutettavuus ja selkeys (näkyvyys) ovat tärkeitä asioita
- Kevyen liikenteen väyläyhteydet, erilaiset mahdolliset toteutustavat
- Tulevaisuuden toiveina kylän kahvila / kesäkioskitoiminnan mahdollistaminen edelleen
- Kertauksena vielä kyläyhdistyksen kaavatyöryhmän yhteenveto tavoitteista:
Tässä joitakin ryhmätyöskentelyn tuloksia kuvina:
Ryhmätyöskentely oli intensiivistä ja aktiivista, mistä Vihdin kunnan ja Ramboll Finland Oy:n esittelijät olivat kovasti hyvillään ja kiitollisia. Kyläläisten aktiivisuus kaavaprosessin eri vaiheissa on erittäin merkityksellistä kaavaprosessin onnistuneen eteenpäin viemisen kannalta. Lämmin kiitos siis kaikille osallistujille!
